keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Mutku mie oisin halunnu sen hamekankaan...!

Helmikuun kahdeskymmenesyhdeksäs, karkauspäivä. Se ainoa päivä vuodesta jolloin vanhanaikaisesti ajatellen nainen saa kosia.
Olin monta kuukautta uhoillut kavereille että tänä vuonna teen sen, koska on maailmanlopun vuosi ja mie en menisi hautaan suorittamatta kerran elämässäni traditionaalista ja kaunista kosintaa.
Niinpä puoliksi läpällä ja puoliksi ironisesti kosin Facebookissa. Ja sain yhtä läpän ja puoli-ironisen "kyllä" -vastauksen. Ja mie kun perkele olisin halunnut sen maastokuviollisen fleecen hamepöksykankaaksi, en puoli-ironista kihlautumista.

Ihan vakavasti ja epäironisesti puhuen, mie tahdon jostain jonkun ystävällisen autollisen sielun heittämään mut iskälle, koska nälkä ja koska vasta huomenna tulee rahaa. Keskiviikon kunniaksi vaan jokainen tuntuu olevan kännissä, autoton tai muuten estynyt. Vuorokausirytmikin sen verran vääristynyt ettei untakaan oo varmaan tulossa ennen pikkutunteja. Joten nähkäämme nälkää. On mulla sentään kahvia ja poppareita, äärimmäisen halpa ja laiha ensiapu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti