maanantai 20. helmikuuta 2012

It's "good" 2b @ home again

"Good" lainausmerkeissä että tuntuu tää vähän oudolta.
Kaikki tuttu ja turvallinen, myös se mitä oli ollut eniten ikävä tuntui niin oudolta, vieraalta, etäiseltä. Hermolomailun jälkeinen koomatila.

Koti ei tunnu kodilta kun ei ole Sakkea.

Zacharias aka Sakke, 27.3.2010-2.2.2012


Sisarukset: velipuoli Ernesto,
sisko Ailin Rene.
Pussailua isoveljen kanssa muuttokaaoksen
keskellä vajaan vuoden ikäisenä,
tammikuu 2011.
Nuorin kollipoika säikähti jotain ja karkasi kun Leksa oli hakemassa poikia hoitoon siksi aikaa et oon sairaalassa, siinä oli jotain sählinkiä ja sitä ei saatu kiinni ja se katosi, 2.2. oli löytöeläintaloon toimitettu auton yliajamana ja matkalla eläinlääkäriin kuollut. Aika traaginen loppu seikkailijakissalle, kesällä karkasi kolmesti ja aina palas voittajana takas.
Ekoja pusuja puolivuotiaana.

Sakke pennusta asti oli aina niin MUN kissa, heti ensihetkistä mun kämpillä se nukkui mun vieressä kun se tajusi olevansa suojassa Niken ja Erneston ahdistavan uteliailta tutustumisyrityksiltä.

Isompana se siirtyi nukkumaan peiton päälle, mutta poikapa päätti kasvaa sitten oikein kunnioitettaviin kollinmittoihin ja -painoihin. Siksi lisänimi pötkäle.


Joulukuussa 2011.
Huoh, jaksoimpa kirjoittaa kauan jostain kissanostalgioista, oisko ehkä aika hankkia vaik lapsi tai jotain...? D:: Ainakin siinä tapauksessa että lapsia hankitaan syystä että olisi jotain mielenkiintoista kirjotettavaa nettiin tai paperipäiväkirjaan.

Mut kaikesta epäselvyydestä ja selvyyksien ja juttujen ja kaiken päätteeksi kaikenkaikkiaan; tän illan tunnelma päätyy olemaan kuitenkin tiivistettynä:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti