lauantai 14. huhtikuuta 2012

Le Kewät

Oon alkanut meikata.
Oikeasti, mie, meikata. Olin melkein neljä vuotta ilman säännöllistä meikin käyttöä enkä ennen sitäkään käyttänyt pahemmin, vähän kajalia silloin tällöin ja sipaus ripsaria, bilettämään lähtiessä ehkä hieman shokkipunaista huulipunaa.
Ja viime torstaina mie kävin Robbarista ostamassa halvan puuterin ja silmänrajauskynän. Tajusin että mun on turha enää kieltää faktaa, sitä ettei mun iho ole enää yhtä täydellisen hyvässä kunnossa kuin mitä se oli teini-ikäisenä. Eikä pieni itsensä ehostus tee ihmisestä heti automaattisesti mitään totally plastic fake bitch -tyyppiä.
Jos_olisin_muotibloggari.
Kevään tullen aina naisellistun pikkaisen, minihameet ja korkkarit kaivan kaapista siinä huhtikuun aikana. Vaikka yleensä välttelen kaikkea naisellista schaibaa viimeiseen asti, siitä huolimatta minihameet on jotenkin niin hirmuisen mukavia että heti kun alkaa olla vähänkin keväisempää niin kiskon sellaisen ylleni. Rakastan myös kaikenlaisia legginsejä ja värikkäitä sukkiksia, vaikka niitä onkin vittumaista pukea ylle.

Korkkarien kopse kuivalla, hiekattomalla asvaltilla kuulostaa terapeuttisen rauhoittavalta. Ja kun sen äänen lähteenä on omat koivet, tulee jotenkin... itsevarmempi? olo, naisellinen, aikuinen, ylväs.
Silti kesäisemmilläkin ilmoilla hiihdän mieluiten kangaskengissä tai skeittareissa, ylväs ja naisellisen elegantti fiilis on ihan jees, mutta niin on säryttömät nilkatkin.
Näin ensimmäisinä lumettomina päivinä pitää aina vaan vähän fiilistellä ja kopsutella.











We all have sum secrets...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti