Julkinen blogi.
Ehkä mahdoton projekti ihmiselle joka on tottunut räyhäämään ja raivoamaan LiveJournalissa rajatulle määrälle ihmisiä almost kaikesta elämässään tapahtuvasta, hyvästä ja pahasta, välillä vähän turhankin sensuroimattomasti. Mahdoton siksi että joko tää kaatuu siihen että kirjoitan liian vähän eikä ketään kiinnosta, tai sitten liikaa ja joku haastaa oikeuteen.
En tiedä mikä mut sai aloittamaan tän. Kai se että oon viihtynyt piilossa LJ:ssä puoli vuosikymmentä, ehkä nyt ois aika kokeilla Friends only -kaapista ulostautumista.
......
Mitähän sitä sitten napsuttelisi?
Sunnuntai, eilinen, oli yllättävän mukava sunnuntaipäiväksi. Tapasin entistä kämppistäni, jonka kanssa välit olleet poikki helmikuusta saakka, erinäisistä vähemmän mukavista syistä. Lähinnä allekirjoittaneen pään sisällöstä johtuen.
Oli ihana jutella sen ihmisen kanssa, olin kaivannut sen neuvoja ja kyynisen realistista suhtautumista asioihin. Tajusin et oon ollut melko hukassa siitä lähtien kun vuosi sitten muutin miehen perässä pois sen nurkista. (No, hukassa mie oon kyllä edelleen siitä huolimatta vaikka saatiinkin puhuttua asioista, mutta toivon että meidän ystävyys lähtisi paikkaantumaan ja kehittymään uudelleen.)
Raahasin W:n kämpilleni koska en halunnut jäädä yöksi sen majapaikkaan, mutta en halunnut erkaantua siitä vielä. Oltiin ehditty viettää lukaalissani ehkä viisi minuuttia kun ovikello alkoi soida varsin tiheään tahtiin, pian kämpässäni hengailikin sitten kuusi ihmistä, mun ja W:n lisäksi ystäväpariskunta naapurikaupungista, miespuolinen hyvä ystävä sekä rakas eksäni, jonka kanssa oli tottakai pakko aloittaa vittuilusävytteinen päänaukomiskilpailu -.- Mut kaikesta huolimatta oli tosi jees ilta ja jännä kokoonpano ihmisiä.
Kukun hereillä koska
1. vääristynyt vuorokausirytmi
2. liikaa kofeiinia
3. himmentää hemmetisti se etten osaa päättää lähdenkö tänään Breathe Carolinan keikalle Helsinkiin vai nou, toisaalta vihaisin itseäni varmaan vielä ensi juhannuksenakin jos en mene, tekee mieli päästä hetkeksi pois tutuista kuvioista ja oon jo pitkään himoinnut nähdä sen bändin livenä. Toisaalta rahatilanne ei oo mikään maailman hekumallisin, tsekkasin just äsken tilin ja huomasin että oon taas vahingossa maksanut laskuja, eli unohtanut että oon laittanut joitain laskuja automaattisesti erääntymään ja ne söikin sitten mukavasti melkein huntin.
Onneksi hyvällä säkällä tällä viikolla alkaa duunit lehdenjakajana (ei mainosten vaan sanomalehtien), tarkoittaen sitä että jo ensi viikolla pääsisin nauttimaan semmoisesta luksuksesta kuin itse ansaittua valuuttaa säännöllisesti pankkitilille \o/
Koska tän lyhyen merkinnän kirjoittaminen on kestänyt nyt kohta tunnin ja koko ajan ajaudun puuhaamaan jotain muuta (Facebook, Pasianssi, kännykän näprääminen...), vois ehkä suosiolla lopettaa tekstin ulos pakottamisen ja käydä vaik puhtaaksikirjoittelemaan jotain, alle tunnin päästä vois hipsiä ulos ihmettelemään ku aurinko nousee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti